Asiaa pyöröpuikoista

Puikoista ei olekaan ollut pitkään aikaan juttua, joten välillä asiaa pyöröpuikoista.

Mutta ennen sitä, ensi kerralla tulee kevätkauden viimeinen postaus ja blogi jää  totutusti kesätauolle. Syksyllä taas jatketaan, ohjeita on jo plakkarissa useampi, jopa kevääksi asti.

On tullut ajan myötä ostettua aika monet pyöröpuikot ja käytän ainoastaan niitä. Sukkapuikkojani en toki ole hävittänyt, ehkäpä niille löytyy vielä joskus käyttöä.

Pyöröpuikot

Uutta mallia suunnitellessani neulon yhtä sukkaa kerrallaan, mutta senkin pyöröllä. Tämä ihan siksi ettei tarvitse purkaa kumpaakin sukkaa, jos teenkin jotain muutoksia malliin. Kun ensimmäisen sukan varsi on valmis aloitan toisen sukan. Kantapäät teen molemmat yhtäaikaa ja myös loppusukan, jos tiedän kuinka sen teen. Ja pyöröillä neulominen on hurjan paljon sujuvampaa, kun ei ole sitä jatkuvaa puikon vaihtoa neuloessa. Siis vain 2 puikkoa 5 sijaan. Aika näppärää, eikö vaan.

Puikot

Puikot ovat joko metallia tai puuta. Ja niissä tietysti eri kokoja, ihan samoin kuin sukkapuikoissakin. Itse puikon puikon mitta metallisissa on noin 12,5 cm ja puisen taitavaa olla pikkasen pitempi, noin 13cm. Nämä koot siis omissa pyöröpuikoissa, 80 ja 100 cm kaapeleissa.

Yhdet lyhyet pyöröt itsellä ovat 40cm, pipojen teko varten. Niisä puikon mitta on vain 8,5 cm.

Ja vielä selvennyksenä, puikkojen  mittaan lasketaan sekä kaapelin pituus että molemmat puikot. Siis näiden kaikkien yhteismitta.

Jollakin valmistajalla taitaa olla vieläkin myös muotoiltuja puikkoja eli puikko on taivutettu, mutta ne eivät taida olla oikein suosittuja. Hyvää ergonomiaa niillä on kai haettu, mutta käytännössä vähän hankalat.

Itsellä on pyöröpuikkoja, joissa on sekä puisia että metallisia itse puikkoja. Puisilla tykkään neuloa kirjoneuletta ja metallisilla pitsejä. Tämä jaottelu jostuu ihan puikkojen kärjen muodosta.

Puisissa on pyöreämpi kärki kun taas metallisissa on terävämpi kärki. Terävällä kärjellä on helpompi neuloa pitsejä, ainakin omasta mielestäni ja onhan metallinen puikko myös luistavampi. Mutta tämä siis ihan makuasia, se valitaan kumpaan on tottunut.

Kaapelit

Kaapeleissa onkin sitten hurjan paljon eroja. Muovisia kaapeleita on jos vaikka mitä, kaikissa näissä kuitenkin sama ongelma. Ne nimittäin pysyvät tiukasti kierteellä jos niitä säilyttää kierrettynä. Oikeasti ne  pitäisi ottaa ostopakkauksesta heti pois ja säilyttää suoraksi vedettyinä jolloin ne eivät enää kierry kerälle niin herkästi. Neuloessa se ”looppi” eli lenkki jää työn sivuun aika kippuralle eikä se oikene siitä pelkästään käyttämällä.

Nopein ensiapu muovikaapelille on kastella kaapeli kuumaan veteen ja oikaista se heti vedestä pois ottaessa. Kaapeli pysyy suorassa jonkun aikaa, mutta jos pakkaat sen takaisin kiertämällä kaapelin lenkiksi niin seuraavalla kerralla kaapeli on taas yhtä kihara.

Onneksi on kuitenki myös toisenlainen kaapeli olemassa. Yhdellä valmistajalla on laitettu ohut vaijeri muovin sisään jolloin kaapeli suoristuu aina itsestään ja pysyy suorana myös käytettäessä. Ainoa miinus näissä pyöröissä on se, ettei niistä löydy puisia puikkoja, ainoastaan niitä metallisia. Omat käteni tykkäävät enemmän puisista puikoista, metallisilla meinaa tulla kovettumia. Toivottavasti puisia olisi saatavana joskus tulevaisuudessa, tätä kirjoitettaessa niitä ei vielä ollut tarjolla.

Puikkoja saa myös irtokaapeleilla jolloin voit ostaa pakettina useammat puikot ja irtokaapeleita. Näistä ei itsellä ole kokemusta joten niiden käytöstä en osaa sanoa mitään.

Tässä tuli ihan pääasiat  pyöröpuikoista. Jos jäi jokin asia mainitsematta tai jäi vaivaamaan niin laita kommentti. Käyn täällä lomasta huolimatta aina välillä vastailemassa kommentteihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *